Opettajanhuoneen taulu

Puuhakas Klaara-rehtori pyyhälsi opettajanhuoneeseen korkokenkiensä korot kopsuen. Hän halusi olla paikalla ennen välitunnin alkua ja opettajien tuloa. Piti järjestellä paikkoja kuntoon ennen opettajankokousta ja uuden taulun seinälle ripustamista. No, suht siistiähän täällä on, hän ajatteli mielessään. Onneksi ennätin hakea korillisen punaisia ruusuja Aulin kukkakaupasta kaikkien iloksi. Eikä hassumpi ajatus ollut hankkia pieniä punaisia kynttilöitä tunnelman luojiksi. Mutta turkanen sentään, eihän meillä ole kynttelikköä. Sekin pitäisi jostain taikoa. Nyt en kyllä ennätä.

Rakkaat kollegat, saanko esitellä teille hankkimani sydäntaulun, jonka kohta ripustan tuonne seinälle iloksemme. Tämä taulu symboloikoon yhteishenkeämme, jonka toivon jatkossakin olevan sydämellisen. Eikä pidä unohtaa tuiki tärkeää sydämen sivistystä, jota meillä kaikilla saisi olla aimo annos. Räiskyvä punainen väri kuvatkoon tämän talon työntekijöiden voimaa ja intoa. Johan minä nyt herkistyin sanoissani, hän jatkoi lähes kyynel silmässä.

Opehuoneessa oli leppoisa tunnelma. Margareta laittoi kahvin tippumaan ja tarjoili sitä kohta kollegoilleen. Miehet olivat tuttuun tapaan vallanneet lepotuolit ja lukivat lehtensä. Miten ihmeessä miehet voivatkin ottaa noin rennosti? Relax, relax sinäkin Margareta :)

Koko opeporukka antoi riemulliset aploodit Klaaralle ja iloisen punaraamiselle taululle. Kokous pääsi alkamaan ajallaan, ja käsiteltäviä asioita olivat ainakin järjestyssäännöt ja koulun yhteinen vanhempainilta.
Opettajanhuoneen kalustus on varsin rento ja myös edullinen. Kalustemäärärahoista suuri osa haluttiin suunnata oppilaiden käyttöön luokkahuoneisiin. Klaara, eikö niitä satulatuolia tilattukaan opettajille luokkiin? kyselee Marjaana-ope. Minä niin mielelläni istuisin sellaisella kuvisluokassani.
Mehän sovimme niukasta linjasta, jatkaa Tapio-puoliso. Taidan hankkia sinulle kotiin satulatuolin, kun se niin sinua askarruttaa, Tapio huikkaa.

Kokous päättyy. Klaara ja Kurt kävelevät Paavon puotiin ruokaostoksille ja miettivät perheen päivällisruokaa. Lohta vai kanaa? Kultaseni, paistetaan lasten kanssa pitsoja, Kurt ehdottaa. Taidetaan päästä helpommalla.

Sinisen talon sinivalkoinen keittiö

Sinisen talon isäntäpariskunta Paula ja Mikko ovat istahtaneet uuteen valoisaan keittiöönsä kello viiden teelle. Maukas haudutettu yrttitee maistuu leppeältä posliinikannusta tarjoiltuna. Paula on ostanut Paavon puodista kauppareissullaan ison valkoisen ruusun Mikon-päivän kunniaksi. Onnea kulta, Paula herkistelee siipalleen. Herkullinen juustokakku on vielä tekeytymässä jääkaapissa, mutta sekin tuodaan kohta tähän herkkuhetkeen.Yhteinen kahdenkeskinen hetki teekupposen ääressä rentouttaa työpäivän jälkeen. Vaihdetaan tietysti päivän kuulumiset ja mietitään mitä tehtäisiin perheen kanssa tulevana viikonloppuna.

Paula oli varannut kuukausi sitten ajan maton kutomiseen Taitokorttelista. Onneksi yhdet mattopuut olivat vapaana, ja näin hän sai tehtyä sinivalkoraitaisen maton raikkaaseen keittiöönsä. Verhot hän hurautti Singerillään pikapikaa, ja tunsi yleisilmeen olevan kodikkaan. Tapetointi on vielä edessä, mutta kaikki ajallaan. Kulta ja Muru istuivat tyytyväisinä keittiön nurkassa oman sinivalkoisen korinsa lähellä vartiossa. Tämä on meidän ikioma alue, äläpä kuvaaja tule lähemmäksi kamerasi kanssa.

Sinisessä talossahan on Koivukujan koulu vuokralla, joten seuraavassa postauksessa on ilo tutustua opettajanhuoneeseen, jossa porisee kahvi joka välitunti, ja jossa vaihdetaan päivän ajankohtaisimmat kuulumiset.
Niin, ja siellä tietysti kukkii myös huumori ja nauru raikaa välillä vallan hillittömästi.

Syksy Villa Vilppulassa ja Koivukujan koulussa

Syksyn kuulaus ja silmiä hivelevä väriloisto oli tullut ajallaan Villa Vilppulan ja Koivukujan koulun ympäristöön. Syyskuu on koulussa perinteisesti luontoretkien aikaa. Niin myös täällä Klaaran koulussa Koivukujalla.

Retkipäivä oli kaunis, lämmin ja puolipilvinen. Edellisviikolla oli sovittu, että lähdetään tutustumaan koulun ympäristöön, ja samalla pidetään myös alueen siivoustalkoot. Jokaisen tuli kantaa kortensa kekoon. Oli haravointia, roskien keruuta, syyskasvien tuntemusta, sienitietoutta ja mukavaa yhdessäoloa eväitä nauttien.

Tämä on sitä oikeaa yhteishengen luomista luontoäidin helmassa!!

Klaara-rehtori oli pirtsakka näky talkoojonossa porkkanakori käsivarsillaan. Hän innosti joukkojaan katsomaan luontoa avoimin silmin ja kaikein aistein. Miettikää miten helppoa on heittää auton ikkunasta kaikki roskat luontoon. Luontohan on niin " isosuinen" roskakori, että sinne jokainen osuu. Eikö olekin ikävä katsella näitä roskaisia tienvarsia? Pulloja, karkkipusseja, tölkkejä ja jopa maitotölkkejä siellä täällä. Tosi surullista, sanoo Klaara.

Tämä reipas porukka päätti siistiä koulun lähialueen tienvarret roskista ja lupasi olla roskaamatta. Päätettiin myös pitää jätteiden kierrätysviikko koulussa. Tutustutaan kaupungin jätepisteisiin, ja mietitään miten omassa koulussa voitaisiin toimia jätteiden suhteen mahdollisimman ekologisesti. Asiasta puhutaan myös vanhempainillassa, joten tarkoitus on saada kodit mukaan.

Kyllä tämä retkipäivä luokkatunnit voittaa, kuului joku huikkavan ääneen. Siitä ei ollut epäilystäkään. Oppilaiden ilmeet kertoivat kaiken. Joukossa oli innokkaita puurtajia iloisine ilmeineen. Milloin päästään uudelle retkelle? Vieläkö tänä syksynä? Istutettaisiinko tulppaanin sipuleita koulun pihaan? Entä jos jokainen luokka istuttaisi oman nimikkopuun? Ehdotuksista ei ollut tulla loppua.

Opettajilla oli iloista kerrottavaa: koulun määrärahoista voidaan osa käyttää koulualueen kaunistamiseen. Siispä heti huomenna tehdään kukkasipuleiden ja puun taimien tilaus. Samalla mietitään mitä leikkitelineitä pihaan voitaisiin hankkia kaikkien iloksi.

Retkipäivä oli puuhakas ja kaikin puolin onnistunut. Se päättyi iloisiin yhteislaulutunnelmiin. Laulattajana oli tietysti musiikinmaikka, jonka svengaava tyyli oli hilpeätä katsottavaa.

Tältä retkeltä jäi jokaiselle reppuun iso määrä iloa, tietoa ja myös taitoja.

Luokkakuva

Tänään, elokuun viimeisenä päivänä, oli Koivukujan koululla kuvauspäivä. Perinteisen luokkakuvan sijasta otettiin kuvia koko koulun väestä upean uuden koulun edustalla.

Portaille olivat kokoontuneet niin oppilaat, opettajat, keittäjä, talkkari kuin myös koulun kanslisti. Aurinko paistoi somasti kasvoihin ja sai ilmeet iloisiksi. Kesän viimeinen kuukausi on nyt kalenterin mukaan ohi, mutta toivottavasti leppoisia säitä on vielä luvassa ennen syyssateita.

Valokuvaajana toimi Hans Hedberg, joka vietti Villa Vilppulassa viimeisiä lomapäiviään. Hansillahan on valokuvausliike Vaasassa, jossa hän asuu perheineen. Koska perhe lomailee pitkiäkin aikoja täällä Outokummussa, lapset käyvät silloin Koivukujan koulua.

Tänä aamuna oli katsottu jokaisen kodissa tavallista tarkemmin peiliin ja mietitty millaiset vaatteet puetaan ylle. Klaara kampasi vielä ennen kuvausta kaksostensa hiuksia, jotka leikkien tiimellyksissä olivat hujan hajan pörröllään.

Hans kehoitti sanomaan OMELETT saadakseen iloista ilmettä kuviin. Margareta ehdotti heti englanninkielistä sanaa CHEESE. Aamupäivällä eivät hymyt oikein irronneet, mutta silti kuvista tuli todella kauniit.

Tässä on Koivukujan koulun upea tiimi. Edessä on varmasti monta unohtumatonta päivää yhdessä. Koulun arkeen liittyy niin iloja kuin surujakin, onnistumisia ja epäonnistumisia....

Elokuun viimeisen päivän ilmeet on nyt ikuistettu muistojen albumeihin!

Hyvien tapojen viikko koulussa

Hello, I`m Margareta Willman. I teach English and Swedish. Ja, svenska också. Det är roligt att träffa er alla. Mutta hei, tiesittekö hyvien tapojen kaunistavan? Minäpä tiedän, että tässä lauseessa on iso totuus. Käytöksestä meidät tunnetaan ja muistetaan. Siitä mitä olemme toinen toisillemme, miten huomioimme lähellä olevan. Margareta puhui mieliaiheestaan luokalleen posket innosta hehkuen.

Margaretan musiikinopettajamies Heikki kertoi oppilaille alkaneesta hyvien tapojen viikosta. Teemme käytännön harjoituksia miten toimia eri tilanteissa. Voit miettiä jo valmiiksi miten tilaat esimerkiksi liput teatteriin, miten käyttäydyt linja-autossa tai miten kysyt tietä tuntemattomassa paikassa vastaan tulevalta.

Luokan seinälle oli kiinnitetty erivärisiä lappuja, joissa kaikissa oli tuiki tärkeitä sanoja. Margareta kehoitti tuhlaamaan näitä sanoja, käyttämään päivittäin. Nämä sanat eivät kulu käytössä, päinvastoin. Kohteliaisuus on kaunista, hän lisäsi. Se on toisen huomioimista, toisen arvostamista. Margareta oli kuin hyvien tapojen lähettiläs Kaarina Suonperä, joka huolitellulla äidinkielellä kertoi käytöksen kultaisista säännöistä.

Kättelyä harjoiteltiin vuorotellen. Muistakaa tervehtiä myös naapureitanne ja tuttujanne kadulla, rehtori muistutti. Hein huikkaaminen ei vie energiaasi, mutta tuo paljon iloa.

Koivukujan koulun hyvien tapojen viikolla kiinnitetään huomiota myös ruokailutapoihin. Ekaluokkalaiset opettelevat heti syksyn ensimmäisinä viikkoina ruokailemaan haarukalla ja veitsellä. Opetellaan myös sanoja: saanko? annatko?

Keväällä on luvassa Hyvät tavat-kampanjan kohokohta, matka lastenteatteriin Joensuuhun ja sen jälkeen syömään ravintolaan. Siellä viimeistään testataan pitääkö paikkansa Margaretan teemalause:

HYVÄT TAVAT KAUNISTAVAT

Uusi liitutaulu

Tauno-talkkari oli tänään reipasotteinen. Hän roudasi uuden liitutaulun varastosta koulun ovelle. Klaara-ope innostui heti kokeilemaan taulun pintaa, joka osoittautui oikein hyväksi. Klaaran tervetulotoivotus oli kirjoitettu alta aikayksikön, ja taulu oli kannettavissa yläkerran luokkaan.
Frimodigin opettajapariskunnalla toimii yhteistyö.

Koulu alkoi 11. elokuuta 2010

Koivukujan koulu avasi uutuuttaan hohtavat ovensa oppilailleen kauniin aurinkoisena keskiviikkoaamuna. Kaikki tuntui niin kovin uudelta: koulurakennus oli pystytetty kesän aikana, uudet opettajat muuttivat koulun asuntolaan ja olipa joukkoon ilmaantunut uusia luokkakavereitakin. Kaikkia taisi jännittää tasapuolisesti, niin opettajia kuin oppilaitakin. Siitä se lähtee, Koivukujan koulun ensimmäinen koulupäivä.

Koulun topakka rehtori Klaara Frimodig toivotti kaikki oppilaat, opettajat ja talon muun henkilökunnan tervetulleiksi aloittamaan syyslukukautta iloisin ja avoimin mielin. Me olemme tekemässä historiaa, hän jatkoi. Tämän uuden koulun historiaa, sen ensimmäistä lehteä. Innostakoon tämä päivä meitä suhtautumaan myönteisesti koulunkäyntiin, oppimaan uutta ja tulemaan toimeen toistemme kanssa.
Oppiminen on iloinen asia, hän innosti. Kun onnistuu, niin innostuu ja kun innostuu, niin onnistuu.

Päivänavauksen ja tervetulotoivotusten jälkeen asettauduttiin hieman vielä maalille tuoksuviin luokkiin. Paikat löytyivät reippaasti luokkahuoneista, joissa vielä oli paljon keskeneräistä. Täältähän puuttuu liitutaulu, huomasi Rasmus heti luokkaan tullessaan. Talonmies on luvannut asettaa sen tuotapikaa, kunhan kiireiltään ennättää. Karttatelineet ovat myös laittamatta, samoin seinille tulevat kuvataulut.Tärkeintä on, että työ voi alkaa uudessa koulussa.

Koivukujan koulu on nyt luomassa omia perinteitään ja tapojaan. Toivottavasti ne ovat yhteiseksi iloksi ja edesauttavat mutkatonta ja turvallista yhteistä koulutaivalta.

Kesäloma on ollut helteinen, samoin kuin aloituspäiväkin Itä-Suomen koululaisilla. Lomakuulumisista riitti kertomista ihan jokaisella. Oli käyty uimassa, kalassa, retkillä ja Suomen rajojen ulkopuolellakin. Oli nähty poikkeuksellisen paljon perhosia, kyykäärmeitäkin ja miljoonittain hyttysiä iholla. Kertomisvuoron sai viittaamalla, kuinkas muuten. Yhteen ääneen ei voinut puhua, siitä olisi tullut sievoinen sekamelska. Kohtelias koululainen jaksaa odottaa vuoroaan, sillä sehän tulee ajallaan.

Kuvataulut oli tyhjennetty pahvilaatikoista, ja niiden järjestelyissä oli oma hommansa. Oppilaat saivat hoidella taulut aihepiireittäin järjestykseen.

Klaara-opettajan aviomies Kurt on myös koulun uusi opettaja. Hän on erityisen innokas biologi ja lähtee mielellään oppilaiden kanssa luontoretkille. Ensimmäisenä päivänä hän jo suunnitteli luontopolkua lähimetsään, tarkoitus olisi tutustua loppukesän ja syksyn kasveihin sekä sieniin.

Kurt-opettaja oli kiinnittänyt luokan takaseinälle sienijulisteen innostaakseen oppilaita sienituntemukseen.

Kuvataideluokan pulpetit olivat uuden koulun piristys. Jokainen pulpetti oli saanut erivärisen kannen. Kuvataiteen opettaja Marjaana Lehmusoksa oli valinnut värit luokkaansa. Hän valitsi kolme pääväriä: punaisen, sinisen ja keltaisen. Samoja värejä käytettiin yläkertaluokan pirtinpöydän ja penkkien maalaamiseen. Nyt oppilaiden on helppo muistaa päävärit! Vihreä on väliväri, ja sitäkin löytyy luokan kalusteista. Ensimmäisenä kuvataidetyönä onkin saada aikaan väliväri vihreä ja maalata erisävyisiä vihreän pintoja.

Kuvataideluokassa on kaikki pelit ja pensselit paikoillaan. Kauniissa työympäristössä luovuus herää, pohtii Marjaana. Odotan innolla oppilaiden siveltimien vetoja ja taideteoksia. Ne ovat opettajan voimanlähde tässä oppiaineessa.

Klaara iloitsi lasten innokkuudesta heti. Luokassa oli selvästi hyvä tunnelma. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Tuleeko huomiseksi läksyä?

Päivän päätteeksi Klaara ja Kurt innostivat oppilaita nauttimaan elokuun kauneudesta ja lämmöstä. Vaikka läksyjä on tehtävä, vapaa-aikaakin jää. Sen voi mainiosti käyttää uimiseen, pyöräilyyn, marjojen syömiseen ja keruuseen. Hyvä koulupäivä on sellainen, jonka jälkeen voit sanoa itsellesi:

Hyvä minä!
Olinpa ahkera!
Hienosti meni!
Niin sitä pitää!
Professoritason suoritus!
Reipas meininki!
Tomerasti tehty!
Kannatti pinnistellä!
Ahkeruus palkitaan!

Näkemiin ja turvallista koulumatkaa! Tavataan taas huomenna.