Villa Valpurin elämää 8.3.2015

 

Vilppukujan uusin komea kerrostalo VillaValpuri voi nyt avata ovensa ja esittäytyä. Useiden neuvottelujen jälkeen yrittäjät ovat löytäneet mieluisan paikan palveluilleen. Saman katon alla uusissa hohtavissa tiloissa on nyt hyvä aloittaa, yhteishenkikin yrittäjillä tuntuu olevan kerrassaan mainio. 

Kerrostalon pohjakerrokseen on löytänyt tiensä ompelimo Helena Manninen. Helenan taitavissa käsissä syntyvät niin juhlamekot kuin huonekalujen verhoilutkin. Sievä ja herttainen ompelijatar onkin jo ensimmäisinä päivinä saanut mukavasti asiakkaita naapuritaloista. Miten ihmeessä olemme tulleet toimeen ilman Helenaa, kertoi naapurin Hilja-rouva. Kauniisti sisustetusta ompelimosta avajaisineen kuulemme vielä näillä sivustoilla.

Talon yllätyksellisen paikka lienee kappelihuone, jonka seurakunta halusi Villa Valpuriin. Tyylikkäässä ja tunnelmallisessa tilassa on hyvä järjestää suvun ja perheen yhteisiä tilaisuuksia. Juuri nyt on menossa unelmahäät, joissa on aimo annos kansainvälisyyttä, glamouria., lämpöä ja tietysti  rakkautta. Tähän tunnelmaan pääsemme, kunhan Kummun Sanomien toimittaja Päivi Pennanen tekee jutun lehteen.

Cafe Kaarinan molemmat huoneet ovat kätevästi toisessa kerroksessa. Lasten ja nuorten suurinta herkkua ovat jäätelöannokset, jollaisia lähikahvioissa ei olekaan. Tämä jäätelö tulee läheiseltä maatilalta, jonka emäntä ja isäntä ovat erikoistuneet jäätelön valmistuksen saloihin. Makuvalikoima on runsas ja herkullinen.

Kiharahiuksisen Ellenin kaunis vaaleanpunainen kampaamo löysi paikkansa kolmannesta kerroksesta, Villa Valpurin omistajapariskunnan kodin naapurista. Vilppukujan rouvien hiukset ovatkin kokeneet muutoksia Ellenin käsissä. Avajaispäiväksi oli tullut runsaasti varauksia, eikä erikoistarjouksiakaan oltu unohdettu.

Tukka hyvin, kaikki hyvin....siinä Ellenin motto !   

 

 Ullakkohuoneen monitoimitilat ovat innostaneet erityisesti koululaisia. Nyt on yhteinen paikka, jossa voi kuunnella musiikkia, soittaa, laulaa, pelata pingistä ja muita pelejä. Tärkeintä lienee olla yhdessä, harrastaa, tehdä kivoja juttuja ja kuulua Vilppukujan "jengiin". Monitoimitilalle keksitään kuumeisesti nimeä, ja ehdotuksia otetaan mieluusti vastaan. Jatkossa on ohjattua toimintaa niin askartelun kuin liikunnan saralla. On ehdotettu joogaa, kuntoliikuntaa, tanssia ja jopa hiljaisuuden retriittejä.

 Kylläpä täällä on aktiivista väkeä!

Vilppukujan kuulumisia 8.4.2014

Elämä Vilppukujalla on sujunut tasaisen rauhalliseen tahtiin nämä viimeiset vuodet. Lapset ovat kasvaneet, koululuokat vaihtuneet uusiin ja onpa löytynyt uusia harrastuksiakin. Aikuiset ovat tasapainoilleet kodin ja työn välillä. Aikaa perheen yhdessäoloon pitäisi saada lisää. Ikuisuuskysymyksiä, tuumaavat äidit. Mitäpä tuohon on lisättävää.

  Lähes vuoden ajan vilppukujalaiset ovat käyneet ihmettelemässä isoa rakennustyömaata Paavon puodin kupeessa. Ja ihmettelemistä on kyllä riittänyt, sillä kuukausi sitten valmistui komea nelikerroksinen talo asuttavaan kuntoon. Hulppea Villa Valpuri seisoo nyt ylväänä meidän kaikkien ihastella. Talon arkkitehtuuri noudattaa kadun muiden talojen linjaa: musta katto kuten Villa Vilppulassa ja sinisessä Koivukujan koulussa. Värimaailmakin on yhteneväinen Villa Vilppulan kanssa.

 Lähiseudun asukkaita ihmetyttää kovasti millaista toimintaa taloon tulee. On kuultu jos jonkinlaisia huhuja, että kyse ei olisikaan ihan tavallisesta asuintalosta. Kujalaiset innostuivat toivomaan kuntosalia, käsityöpajaa, pikku putiikkeja, taidepajaa, jumppasalia, taidenäyttelytiloja...jos vaikka mitä.

 Ja sitten, eräänä aurinkoisena huhtikuun päivänä Villa Valpurin alakerran ovelle ilmestyi tyylikäs nuori pariskunta mustavalkoisen dalmatialaiskoiransa kanssa. Paikallislehden toimittaja kuvasi ja haastatteli talon omistajaparia Kummun Sanomiin. Olemme Marianne ja Mårten Matsson Hangosta, kertoi viehättävä pitkätukkainen nuori rouva. Koiramme tottelee nimeä Mozart, ja myöhemmin koko kulmakunta saa kyllä tietää miksi Mozartista tuli Mozart!

Tämä talokomistus kätkee sisäänsä 7 huoneistoa, yksi niistä on meidän omassa käytössämme. Vuokraamme tiloja mitä erilaisimpiin toimintoihin, ja ensimmäinen vuokralaisemme onkin jo perustanut liikkeensä Valpurin tiloihin.

 

 Cafe` Kaarina on uusi raikas kahvila talon toisessa kerroksessa. Kaarina Turunen muutti Nokialta paikkakunnalle ja iloitsee uudesta hulppeasta tilasta. Nyt voin toteuttaa unelmaani, hän tuumasi. On harvinaista saada kaksi huonetta kahvilatiloiksi. Toisessa huoneessa soi klassinen musiikki taustalla, joten siellä asiakkaina lienee enemmän aikuisväkeä. Toinen on ns. nuorten puoli, ja sinne voi tuoda myös oman koiran mukaansa.Trendikästä kahvilatoimintaa siis.

Vaikka kahvilan kassakone ei vielä ole oikeasti kilahtanutkaan, Kaarina haluaa opetella sen käytön huolella ennen avajaisia.

                                               

 Kahvila on vielä keskeneräinen. Seinille tulee hyllyjä, iloisia tauluja ja julisteita, ehkä muutama kasvikin. Kalusteista suurin osa on jo tullut, joten Kaarina suostui avaamaan ovet meidän ihastella.

Tässä tämä kahden huoneen kahvila raikkaine väreineen. Monenlaista työtä vielä edessä, mutta hiljaa hyvä tulee! Siinäpä touhukkaan Kaarinan motto.

Coca Cola-kaappi ja purukumiautomaatti ilahduttanevat nuorta väkeä.

Mariannen ja Mårtenin oma asunto on sekin vaiheessa. Seinät on jo tapetoitu, katto ja lattia maalattu. Jalkalistat puuttuvat, samoin puuttuu matto ja suuri osa huonekaluja. Mozart istuu tyylikkäästi talonpoikaissohvalla, jonka yläpuolella kunniapaikalla on  ranskalaisen taidemaalarin maalaama taulu Mariannen äidistä. Lokki-valaisin antaa kaunista valoa Matssonien keltavalkoiseen kotiin.
 

Tyhjät huonetilat odottavat yrittäjiä ja puuhaihmisiä. Vilppukujalla jännitys tiivistyy. Millaiseen käyttöön mahtaa kujan korkein rakennus tulla...toiveena olisi, että tiloja olisi kaikille, vauvasta vaariin.

Yläkerran kattohuoneistossa on hauska vinokatto. Tila etsii yhä käyttäjäänsä, ideoijaansa. Nyt se toimii naapurin Astan tekemien huonekalujen varastotilana. Iloinen matto, nojatuolit ja neljä Lokki-valaisinta löytänevät uuden paikan aikanaan. Isoa tilaa tuskin tullaan jakamaan väliseinällä arkkitehdin ehdotuksesta huolimatta. Nyt jäädään odottelemaan Villa Valpurin uutta elämää kahvilanpitäjä Kaarinan sanoin: HILJAA HYVÄ TULEE!

Tähtihetkiä

Mitä olisikaan Vilppukuja ilman toimeliaita naisia? Gunin mielessä oli jo pitkään kytenyt ajatus saada koko Vilppukujan porukka yhteen viettämään rentoa päivää ulkoilun ja iloisen yhdessäolon merkeissä. Siispä tuumasta toimeen! Ensiksi hän punoi kätevillä käsillään pajusydämen tervetulotoivotusta varten.

Tervetulopuheessaan hän siteerasi omaa huoneentauluaan:

" Kerää päivän tähtihetket muistiin niitä päiviä varten,

kun tähdet ovat paksujen pilvien takana."
Siinäpä olikin aihetta kokoontua yhteen...tehtiin yhdessä tähtihetkiä!
Ensiksi oltiin mäessä: osa laski liukureilla, osa mahakelkoilla tai puhalletuilla renkailla.
Olipa joillakin minisukset jaloissaan.
Punaposkisia iloisia laskijoita piisasi mäessä, ja hetkittäin olisi tarvittu liikennepoliisia ohjaamaan ruuhkia.
Mäenlaskun jälkeen paistettiin nuotiolla makkaraa ja nautittiin kuumaa herukkamehua.

Loppuillasta kokoonnuttiin yhteiseen potrettiin valkoiselle pehmoiselle taljalle, joka sulatti viimeisetkin palelijat.

Isoimmat lapset innostuivat leikkimään piirileikkiä ja laulamaan lastenlauluja.

Pehmoiselle alustalle oli hauska välillä heittäytyä pitkäkseen, ja voi sitä kikastusta ja riemua mikä siitä syntyi. Lasten ilottelulla ei ollut rajaa... se oli mitä ilmeisemmin yksi päivän tähtihetkiä.

Gun halusi ikuistaa pienet paaperoiset Vilppukujan yhteiseen albumiin. Siinä säilytetään kaikki yhteiset muistot...kuvia on kertynyt jo satamäärin.

"Kun iloitsee pienistä asioista, voi iloita usein."
"Todella rikkaita ovat ne, jotka löytävät kaikkein pienimmät ilonhiukkaset."

Vilppukujan tähtihetkipäivä toi hymyn huulille!

Ystävänpäivä

Ystävyys on arkea, juhlaa, unelmia, iloja, suruja, naurua, hymyä, leikkiä, hulluttelua -

ja ennen kaikkea yhdessäoloa. Yksin ei ole hyvä olla, me kaikki tarvitsemme ystäviä.

Ystävänpäivänä on ilo mennä kaverin kanssa kelkkamäkeen...

.... ja peuhata korkeissa lumikinoksissa yhdessä.

On ilo tarjota hyvälle ystävälle haudutettua piparminttuteetä

... ja soittaa ystävänlauluja... "Mistä tunnet sä ystävän, onko oikea sulle hän..."

Ystävänpäivänä voi myös hemmotella lemmikkieläimiään. Karo, Kulta ja Muru ovat päässeet luvan perästä sängyn päälle, oikea kunnon hemmottelupäivä siis.

Voi leikkiä yhdessä nukkekotileikkejä, pelata lautapelejä ja supatella salaisuuksia.

Voi ottaa esiin väripaletit ja maalata ystävästä potretin

... ja pelata, leikkiä, laulaa... tai vaikka istua hiljaa vierekkäin.

Mitä voisi lahjoittaa sille,
joka omistaa jo kissankellon,
vanamon, säteet kevätauringon,
jolla on talvi ja syys - kävisikö ystävyys?

- Uppo Nalle (Elina Karjalainen)

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ !

Tammikuun arkea Vilppukujalla

Vilppukujalla juhlittiin joulua, uutta vuotta ja loppiaista hyväksi koettujen perinteiden mukaan: talot oli koristeltu niin sisältä kuin ulkoa juhla-asuun, oli syöty juhlavasti ja nautittu sukulaisten ja ystävien tapaamisesta. Tammikuu toi tullessaan ihanan arjen, johon jokaisen oli helppo siirtyä... omalla tavallaan.
Thelma otti kutimen käteensä ja rupesi neulomaan rakkaalle Herbertilleen kaulaliinaa pakkasten varalle.

Linda päätti tutkailla talon liinavaatevarastot ja järjestää ne uuteen uskoon. Joulupukki oli tuonut uusia ihania lakanoita, tyynyliinoja ja pyyheliinoja, joten nyt oli aika katsoa mihin huonokuntoiset entiset laitetaan. Linda otti varaslähdön kauppojen jokakeväisiin "valkoviikkoihin", jolloin mainoksia tulvii joka tuutista ja suorastaan kehotetaan laittamaan liinavaatevarastot uusiksi.

Vilppukujan väki voi ostaa Paavon Puodista joka päivä Leppäsen leipomon herkullista leipää,

mutta aika ajoin pyöräytetään kotona kunnon ruistaikina, josta leivotaan leipää, karjalanpiirakoita ja herkullista lohipiirakkaa.
Omatekoiset leipomukset menevätkin sitten kuin "kuumille kiville"....
ja mikä ihana tuoksu niistä tuleekaan.

Naisväki palaa taas Koivukujan koulun liikuntasaliin jokaviikkoiseen jumppailtaansa.
Näyttäisi siltä, että hypinnaruilla annetaan kyytiä vyötärölle kertyneille kiloille.

Tytöt ovat päättäneet tulla yökylään Vilppulaan ja valvoa ainakin kahteentoista asti. Saattaa olla, että vielä senkin jälkeen kuuluu iloisia naurunpyrskähdyksiä peittojen alta. Heillä on yhdessä mukavaa, touhua ja tekemistä riittää.

Nukkekoti on aina yhtä suosittu. Talon sisustamisessa riittää puuhaa jokaiselle tytölle: välillä vaihdetaan seiniin uusia tapetteja, neulotaan Jive-langasta mattoja ja neulotaan pieniä kaulahuiveja nukeille.

Aamulla nukutaan pitkään ja nautitaan yhdessä laitettu aamupala. Isossa tarjoiluvadissa on eilen paistettuja karjalanpiirakoita...nam.

Jatta ja Jukka osaavat nauttia vapaahetkestään kirjojen parissa. Silloin vetäydytään musiikki/kirjastohuoneeseen, jonne eivät lasten äänet kuulu. Mikä rauha! Taustalla voi välillä soida hiljainen musiikki, aina ei sitäkään.
Joululahjaksi saadut kirjat vievät mennessään...

Antonio ja Hilppa ovat päättäneet auttaa pienten lasten hoidossa aina, kun ovat käymässä Vilppuloiden luona Milanosta. Lisäkäsiä tarvitaan, tuumivat Jatta ja Jukka. Muutenhan alakerran kirjastohuoneeseen ei noin vain voi mennä lukemaan, kuten tänään.

Gun nautti vaahtokylvystä ja rentouttaa oloaan. Taapero puolestaan harjoittelee kuivana olemista sinivalkoisella posliinillaan.

Paavon Puodin tammikuu alkoi paavomaiseen tapaan hauskoilla ideoilla. Uusi iloisenpunainen postilaatikko ei ole vain puotiin tulevaa virallista postia varten, vaan myös asiakkaita varten. Se toimii ns. idealaatikkona tai toivelaatikkona. Jos kaipaat liikkeeseen uusia tuotteita, voit kirjoittaa toiveesi paperille ja sujauttaa sen lootaan. Tai kenties haluat pitää puodin terassilla juhlan, johon haluat tarjoilu- tai ohjelmaehdotuksia....viesti Paavolle...hän kyllä järjestää!

Ja mitä nuo liikkeen edessä olevat porkkanat ja raastin sitten ovat? Niillä Paavo muistuttaa asiakkaitaan lähitiloilta tulleiden kasvisten ja juuresten terveellisyydestä ja saatavuudesta.
Vallan ihana tuo meidän Paavon Puodin PAAVO !

Taas toivotus hyvän joulun...

"Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella..."

Tunnelmallista ja rauhaisaa Joulua teille kaikille
toivottavat
Vilppukujan tontut
&
Asta

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Tänään Suomi juhlii itsenäisyytensä 94. vuottaan. ONNEA !
Kaikkialla liehuu kauniita siniristilippuja...

...niin myös Villa Vilppulassa.

Vilppukujan asukkaat päättivät yhtenäisestä liputuksesta... samanlaiset lippunauhat koristavat kaikkia taloja. Asukkaiden mielestä kuja näyttää nyt kauniin sinivalkoiselta.

Illalla sytytetään kaikkiin ikkunoihin kaksi kynttilää, kuten myös Sinisen talon ikkunoihin.

Ohikulkijat käyvät ihastelemassa molempien isojen talojen julkisivuja, jotka näyttävät satumaisen kauniilta joulukuun pimeässä illassa. Samalla kynttilät muistuttavat meitä suomalaisia siitä suurenmoisesta ilosta, joka meillä on saadessamme elää itsenäisessä valtiossa.

Vilppukujalla osataan myös arvostaa kaikkia, jotka ovat tehneet itsenäisyytemme mahdolliseksi.

Kiitos sukupolvet ennen meitä!

Hyvää itsenäisyyspäivää!
Ha en lycklig självständighetsdag!

Toivottavaa Vilppukujan asukkaat
&
Asta