keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Vilppulan väki kesätunnelmissa

Villa Vilppulan ja Sinisen talon väki mietti yhdessä mitä kaikkea mukavaa tulevana kesänä voisi tehdä.
Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että perheelle annetaan paljon aikaa.
Käydään uimassa, lennätetään leijoja, pyöräillään, pelataan sulkapalloa, maalataan leikkimökki... ja sateen sattuessa keksitään sisätekemistä.

Välillä voi istahtaa terassille tai puutarhaan, lukea kirjaa....

heittäytyä pitkäkseen, katsella poutapilviä
ja unelmoida.

Matka palmujen katveeseen, meren ranalle ja lämpimään houkuttelisi Jattaa ja Jukkaa.
Ah, hyvää ruokaa, loikoilua, uintia ja välillä nähtävyyksiin tutustumista.
Mikäs olisi sen somempaa. :)

Kävelylenkki metsässä antaisi energiaa ja tuulettaisi mukavasti ajatuksia.
Suomalainen koivumetsä on kaunis.

Lapset odottavat jokakesäistä pääsyään sirkukseen. Iloa ja hauskuutta on luvassa Sirkus Finlandiassa.
Siellä nautitaan esityksistä ja liikkuvista laitteista...
ja tietysti myös hattaroista.

Kesällä on mukava poiketa torille ostamaan tuoreita vihanneksia, marjoja, kaloja, sieniä ja kukkia.
Toritunnelmassa on jotain käsittämätöntä. Se pitää kokea ja aistia. Torin tuoksut ovat vailla vertaa, samoin värit.
Kahvi ja karjalanpiirakka maistuvat torikojussa paremmalta kuin missään muualla.

Kesämökillä voi seurata ohiajelevia laivoja ja veneitä. Iloinen huiskutus saa hyvän mielen niin veneilijöille kuin rannalla oleville.
" Vem kan segla förutan vind? Vem kan segla utan åror?
Vem kan skiljas från vännen sin,
utan att fälla tårar."

Eikä mikään voita auringonlaskuja! Niissä on taikaa aina vain ja uudestaan.

Vilppulan väki, Sinisen talon poppoo, Koivukujan koulun henkilökunta ja oppilaat
sekä Asta
toivottavat kaikille teille oikein hyvää kesää!

"Sipaiskoon kesä sinua lempeällä siivellään
ja avatkoon sinulle aurinkoisten polkujen portin!"

maanantai 2. toukokuuta 2011

Roinaa ja rompetta

Kummallista miten talven aikana nurkkiin kerääntyy jos minkälaista roinaa ja rompetta.
Kevät on inventaarion aikaa. Kodissa tehdään tilaa kesälle.
Jatta on joskus sanonut asian loistavasti:
Siivotessani kotia, siivoan samalla omaa mieltäni.
Juuri niin. Henki kulkee paremmin, kun turha roina on poissa hushållista ja silmistä.

Tavaroiden inventoiminen ei tarkoita sitä, että kaikki turha vietäisiin kaatopaikalle.
Jos tavara on rikkoontunut, kuten Jatan pyörä, se korjataan itse tai viedään pyöräkorjaamolle.
Jukka on sitä mieltä, että tässä hommassa tarvitaan ammattilaista.
Siispä pyörä korjaamoon.

Varastossa lojuvat vanhat maalipurkit ovat ongelmajätettä, joten ne toimitetaan asianmukaiseen paikkaan.

Villapipot on pesty, ja nyt ne pakataan sievästi pahvilaatikoihin. Osa uusista villavaatteista on tuuletettu ulkona, ja niidenkin osoite on ullakkovarasto.
Kaikki lasten pieneksi käyneet vaatteet laitetaan lähisuvun ja ystävien lapsille kiertoon.
Osa vanhoista aikuisten vaatteista pakataan huolella Konttiin vietäviksi.
Kierrätys on parasta ehjille käyttöön sopiville vaatteille, kertovat nämä toimeliaat naiset.
Jos vuosiin ei ole käyttänyt punaista mekkoa, se saattaa olla jollekin aarrelöytö kirppiksellä tai
SPR:n Kontissa.

Ja nyt laatikot ullakolle odottamaan ensi syksyä ja talvea.

Fiona innostuu inventoimaan myös lankakorin sisältöä. Samalla hän miettii miten paljon uusia lankoja kannattaa ostaa Lapon saaren lampureilta Ahvenanmaalta.
Liinavaattetkin tutkaillaan. Muutama tyynyliina on jo nähnyt parhaat päivänsä, joten niiden paikka ei ole liinavaatekaapissa.
Singeri polkee kyllä, jos kaapeista löytyy korjattavaa.

Näin ullakko ja ulkovarasto saavat siistin ilmeen.
Tavarat ovat paikoillaan. Ne on helppo löytää.
Kuusenkoristeetkin kimaltelevat hyllyllä kilpaa auringon kanssa, kun Jukka vielä
kurkistaa vajan ovesta sisään.
Kaikki on TIP TOP kesäkelien tulla!



Kate and William

Englantilainen teepöytä oli katettu perjantaina 29.4.2011 hyvissä ajoin Vilppuloiden ullakkohuoneeseen. Olihan maailman kaikille romantiikan nälkäisille alkamassa mitä kaunein häänäytelmä.
Prinssi William ja Kate Middleton saavat toisensa.

Ajankohta vain oli tavattoman huono, sillä talon työssä käyvä väki ei voinut asettua vastaanottimen ääreen. Työt kutsuivat, ja häät saattoi katsoa tallennettuna myöhemmin illalla.
Mutta talon eläkeläisille tämä hetki oli suurta juhlaa!
Fiona, Frans, Thelma ja Herbert olivat kammanneet hiuksensa ojennukseen, ja suorastaan säteilivät hyväntuulisuuttaan. Heillä oli toden totta aikaa katsoa yli neljän tunnin häätapahtuma alusta loppuun saakka.
Katen häämekko on varsinainen pitsiunelma, kommentoi Thelma.
Kyllä vain, ja voi miten kauniisti hän hymyilee, jatkaa Fiona.

Muistatkos Thelma meidän häitä?
Menimme salaa naimisiin Toscanassa esiintymismatkallamme, innostuu Herbert.
Muistan sen kuin eilisen. Senkin, että taitoin ohimennen kukkivasta puusta pienen oksan hääkukakseni hiuksiini.
Kukat olivat vaaleanpunaisia ja tuoksuivat taivaallisilta.
Puun nimeä en muista.

Kahden eläkeläispariskunnan omat häämuistelot jatkuivat englantilaishäiden katselun lomassa.
Kate ja William saivat toisensa, ja jos ei ihan puolta valtakuntaa,
niin ainakin herttuan ja herttuattaren arvonimen.
Toivottavasti hekin saavat elää pitkän yhteisen onnellisen elämän,
kuten
Fiona ja Frans
&
Thelma ja Herbert

lauantai 30. huhtikuuta 2011

ILOISTA VAPPUA !

Villa Vilppulan ulkoterassi kylpee tänään iloisissa väreissä. On vappu, kevään juhla, iloittelun ja veikeän karnevaalin aika.

Vappu on myös Vilppukujan lasten juhla herkkuineen, peleineen ja leikkeineen.
Aina niin ihana Paavo- lähikauppias sponsoroi juhlaan laatikollisen Coca-Colaa.
Karo-koira seuraa rappusilla jännittyneenä pysyykö laatikko lasten käsissä.
Pysyy se!
Vappukekkerit voivat siis alkaa!

Vappuun kuuluvat perinteisesti sima, munkit, tippaleivät..... ja tietysti ne ensimmäiset ihanan makeat vaaleanpunaiset hattarat.
Tänään on lupa herkutella!

Yllätysohjelmasta vastaa mustatukkainen kikkarapää Roberto Perez, joka on tuonut rakkaan soittimensa viulun mukanaan Chilestä.
Nyt koko Vilppukujan kulmakunta saa ihastella tämän sympaattisen pojan soittoa.
Ilmoille kantautuu kauniita chileläisiä kansansävelmiä, joista yksi on tuttu.
Polly- papukaija.

Lapset innostuvat Roberton kauniista soitosta. He napsuttelevat sormiaan, taputtavat käsiään ja liikehtivät soiton tahdissa. Musiikki on kansainvälistä, siihen ei tarvita yhteistä kieltä.
Kas, sitä ymmärretään kaikkialla.
Se yhdistää.

Villa Vilppulan perhe, Sinisen talon väki, Koivukujan koulun opettajat, oppilaat ja Asta toivottavat värikästä ja iloista kevään juhlaa

VAPPUA !



maanantai 25. huhtikuuta 2011

Pihapäivä

Vilppuloiden pihan haravoimattomalla nurmella oli jo jonkin aikaa ollut tällainen näky:
kottikärryt, joissa multapusseja ja työvälineitä.
Koko pääsiäispyhien ajan Itä-Suomi on kylpenyt auringonpaisteessa,
ja lämpöennätyksiäkin on rikottu mukaviin lukemiin.
Mutta milloin multapusseihin ja haravoihin tartutaan?
Sää olisi nyt mitä suotuisin.

Frans ja Fiona päättivät ottaa aurinkotuolit esiin varastosta. He kiikuttivat ne piha-alueen lämpöisimpään kohtaan ja nauttivat täysin siemauksin auringon hellivästä lämmöstä.
Heillä on tarkoitus viivähtää vielä viikko Vilppulassa ja sitten taas matkata kotiin Ahvenanmaalle, Lapon saarelle.

Muistithan sinä Frans laittaa aurinkorasvaa kasvoihisi ja käsivarsiisi? Jätin rasvapullon kylpyhuoneen pöytätasolle. Kuulitko sinä?
Ja, ja, men var har ja mina solglasögon?
Voi kulta, joko aurinkolasisi ovat taas hävinnet? Yritä pitää paremmin huolta tavaroistasi.
Nautitaan nyt tästä upeasta päivästä.

No, mutta kukas se siellä onkaan lähdössä kevättöitä tekemään?
Hedbergin Hans, Fransin ja Fionan reipasotteinen poika.
Nyt kyllä tapahtuu.

Jukka tuli Hansille kaveriksi.
Kukkalaatikoihin voi jo laittaa valmiiksi multaa taimia odottamaan, Jukka innostui. Tiedän, että Jatta ilahtuu tästä.

Eikä aikaakaan, kun talon kansainväliset ladyt Linda ja Rosana pyyhälsivät haravoineen hommiin.
Tämän päivän lämpö on jotain aivan uskomatonta pitkä kylmän talven jälkeen, chiletär ihastelee. En olisi uskonut, että keväällä aurinko sulattaa metrin korkuiset lumikinokset näin nopeasti.
Nautin valosta ja lämmöstä, hän vielä jatkaa.
This is amazing! This is lovely!
Sitä tuskin kukaan ihmettelee.

Jattakin kantaa kortensa kekoon, ihan kirjaimellisesti.

Villa Vilppulan mustalla katolla on tyyliin sopiva musta tuuliviiri. Frans ja Fiona ovat ovat ostaneet sen tupaantuliaislahjaksi tuttavansa seppä Eriksonin pajan myymälästä.
Viimeviikkoiset tuulet ovat kuitenkin horjuttaneet tuuliviiriä, ja nyt pitäisi estää sen mahdollinen putoaminen.

Hans otti vasaran vahvaan käteensä ja kiipesi korjaamaan "aapiskukkoa".

Mutta huh huijakkaa! Näkyhän on pelottava! Varo Hans ettei jalkasi lipeä, huutelee kymmenpäinen katsojajoukko alhaalta.
Varo, varo!

Homma onnistui loistavasti, ja nyt tikapuita pitkin taitavasti alas. Aapiskukko on tyytyväinen, mutta niin on myös Hans.

Tätähän se vielä puuttui!
Jälleen yksi vilppulainen touhuaa tikkaiden kanssa.
Tuntuu kuin kaikki haluaisivat tänään kurkottaa kuuta.

Linda asettelee tikkaat taiten....

ja esittää selvästikin trapetsitaiteilijaa....

...tai ei sittenkään.

Lindallahan on chifonet-rätti ja valkoinen vesisanko. On siis alkamassa ikkunoiden pesu, joka monen meidän mielestä on yksi ikävimpiä töitä kodissa. Ikkunoita kyllä riittää Villa Vilppulassa ja Sinisessä talossa.

Fiona ihastelee kevätpäivän touhuja ja pihapäivää.
Oma Jenny-äitini sanoi aikanaan, että yksi hyvä työ päivässä riittää. Kun sen tekee hyvin, on kaikki hyvin, Fiona kertoo hymyssä suin.
Niin, minkä teet, tee se hyvin!

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Tunnustus

Jokainen päivä taitaa elämässä olla yllätysten päivä. Positiiviset yllätykset ovat tietysti niitä mieluisia. Niin tämäkin, blogitunnustus. Kiitos Eila. Pokaaleja ei ole hyllyihini kertynyt, sillä olen kaikkea muuta kuin kilpailuhenkinen.
Nyt sain sellaisen, kiiltävän ja keltaisen.
Tämän tunnustuksen idea on myös kirjoittaa itsestä kahdeksan asiaa.

Hm, mitähän kertoisin?
No vaikka seuraavaa:

1. Olen esteetikko, elän silmilläni. Etsin kauneutta kaikkialta. Jaksan ihailla alati luonnon kauneutta, mutta haluan sitä myös ympäristööni, kotiini.

2. Olen valkoisten kukkien ystävä.
Minulla on valkoisia orkideoja ympäri vuoden kodissani.

3. Olen pitkien matkojen kulkija: pitkät hiihto-, pyörä- ja kävelylenkit antavat minulle energiaa.

4. Teatterissa käynnit ovat minun must!

5. Kirjoitan mielelläni kaiken käsin, hyvällä tekstaustussilla.
Rakastan tekstejä: erilaisia tekstaustyylejä, goottilaisia kirjaimia erityisesti.
Käsinkirjoittaminen on intohimoni! :)

6. Olen vasenkätinen.

7. Olen opettaja, opettajan vaimo, kolmen lapsen äiti, kahdeksan lapsen mummi sekä kahden miniän ja yhden vävypojan anoppi.
Minua on siunattu isolla ihanalla perheellä.

8. Arvostan kätten taitoja sekä avaraa, uteliasta ja energistä otetta elämään.

**********************

Ojennan tämän tunnustuksen kaikille teille upeille blogisteille, jotka
olette kuvillanne, kätten taidoillanne ja tarinoillanne
ilahduttaneet minua!



sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Palmusunnuntai


Vilppukujan väki toivottaa kaikille oikein aurinkoista Palmusunnuntaita, virposunnuntaita.
"Virvon, varvon tuoreeks, terveeks..."