maanantai 3. lokakuuta 2011

Taidepäivä Vilppulassa

Lokakuun luonto on huikaissut väriloistollaan. Sen innoittamana Ellen on etsinyt esiin maalaustelineensä ja väripalettinsa, eikä inspiraatiota ole tarvinnut kauaa odottaa. Kankaalle hän on maalannut näkymän ullakkohuoneen ikkunasta: kadun, jota reunustavat syksyisessä asussa olevat koivut. Turhaan ei tätä pikkukaupunkia kutsuta koivujen kaupungiksi.
Aikanaan ne istutettiin sitomaan kaivoksen ympärillä olevia maa-alueita.
Kaikkina vuodenaikoina nuo lukuisat koivut näyttävät kauniilta.
Ne suorastaan häikäisevät.

Taidepäivä jatkui hauskalla valokuvauksella. Hedbergin Hans on ammattikuvaaja, ja hänpä keksi tuoda Vilppulaan mukanaan harmaan valokuvakehyksen. Se sai luvan olla inspiraation lähteenä.
Jatta ja Jukka olivat ensimmäinen kuvattava pari. Ohjeeksi kuvaukseen Hansin vinkki kuului näin:
Valitse mieluinen kuvauspaikka, ota mukaasi kehys ja aseta se hauskan luovasti kuvaan.

Jatta ja Jukka onnistuivat löytämään nopeasti mieluisan tavan olla kuvattavana.
Naiselliseen tapaansa Jatta ujutti muhkean paksun poninhäntänsä kehyksen ulkopuolelle,
ja sekös Jukkaa huvitti.
Tukka taitaa olla iso osa identiteettiäsi, hän kuittasi.
Ainahan sitä parhaat puolensa haluaa kuvaan, kun kerrankin ollaan ammattilaisen edessä valokuvattavana, Jatta vielä jatkoi.

Fiona ja Frans siinä pähkäilevät mihin asettua.

Yli 40 vuoden yhteiselon kokemuksella kuvauspaikka löytyy helposti, ja kuvista tulee kerrassaan kauniit.
Tyylikkäästi harmaantunut pari näyttää viehättävällä tavalla "yhteenhioutuneelta",
elämänkokemus välittyy tyyneytenä ja aistikkuutena.
Heistä näkee, että yhteinen polku on hionut mahdolliset särmät. Nyt on aikaa nauttia toistensa seurasta.

Chilestä talvella muuttanut Perezin pariskunta hurmaa tummuudellaan ja eloisuudellaan.
Kuvaan he kyllä asettuivat varsin maltillisesti kesken arjen touhujen. Rosana-rouva pöyhötti hiuspehkoaan pari kertaa koholle, ja se oli siinä. Kuvauksen jälkeen he järjestivät ystäväperheelle santiagolaisen illan herkullisine ruokineen ja kauniine musiikkeineen.
Paolo-isä toimi kokkina ja tarjoilijana, eikä selvästikään ollut ensi kertaa asialla.
Keittiöstä tulvahti vahvojen mausteiden sekoittama ruuan tuoksu ulos asti.

Kuvaan pääsi vielä punahiuksinen pariskunta Ellen ja Martin, jotka asuvat Tampereen Pispalassa.
Heitä ei mitenkään voi ajatella hitaiksi hämäläisiksi asuinpaikkansa mukaan.
Sukujuuret ovat tosiaankin täällä Pohjois-Karjalassa, ja sen kyllä näkee ja kuulee.
Kuvauspaikaksi he valitsivat raitatapettisen huoneen, jonka värit sopivat mainiosti heidän
hiustensa ja vaatteittensa sävyihin.

Olen syksyn lapsi ja saan voimaa syksyn väreistä, Ellen kiteyttää kuvauksen lomassa.
Juuri tähän vuodenaikaan puhkun energiaa ja intoa aloittaa uusia juttuja.
Astanga-jooga ja valokuvauskurssi ovat juuri nyt minun juttujani.
Niin, ja joka viikonloppu tarjoan perheelleni uudella reseptillä tehtyä ruokaa.
Saas nähdä milloin nuo uudet reseptit vaihtuvat vanhoihin tuttuihin,
Martin kuiskaa.

Nyt minä täräytän tämän kehyksen kaulaani, Martin tuumaa.
Kiharapilvi- nimisen kampaamon omistaja Ellen poseeraa tyytyväisenä
kutrit ojennuksessa rakkaan miehensä rinnalla.

Olipa tämä taidepäivä onnistunut.
Kaikkea se upea syyspäivä ruskan väreineen teettääkin!
Inspiraatio voi iskeä tavallisena arkimaanantaina
kuten nyt
Raimon päivänä
lokakuun kolmantena.



4 kommenttia:

  1. Mukava taidepäivä siellä Vilpulassa on olut,Ellen on maalannut kauniin taulun,kyllä sitä väriloistoa näin syksyllä on.Kaunis taulunkehys ja kyllähän nuo kuvattavatkin ovat kauniita.Mukavaa viikkoa sinne:))

    VastaaPoista
  2. Kiitos Ritva,
    sinä uskollinen Vilppulassa kävijä.
    Olkoon viikko meille suotuisa.

    VastaaPoista
  3. Hei Asta.
    Onpa Vilppulan väki keksinyt kivaa tekemistä näin syksyn sateisina päivinä.
    Hauskaa heillä on ainakin ollut.
    Ja varmaan syntyikin hienoja taideteoksia.

    Minun "lumous" blogissani on sinulle postia.
    Käyhän hakemassa sieltä "Sinulla on kiva blogi tunnustus".

    Kiitos tästä postauksesta ja värikästä syksyistä viikkoa teille sinne Vilppulaan.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Eila postistasi ja mukavasta ilahduttavasta tunnustuksesta.
    Kohtapa laitan kuvan kehiin ja mietin
    mitä kirjoittaisin.
    Postia on mukava saada!

    VastaaPoista