lauantai 30. huhtikuuta 2011

ILOISTA VAPPUA !

Villa Vilppulan ulkoterassi kylpee tänään iloisissa väreissä. On vappu, kevään juhla, iloittelun ja veikeän karnevaalin aika.

Vappu on myös Vilppukujan lasten juhla herkkuineen, peleineen ja leikkeineen.
Aina niin ihana Paavo- lähikauppias sponsoroi juhlaan laatikollisen Coca-Colaa.
Karo-koira seuraa rappusilla jännittyneenä pysyykö laatikko lasten käsissä.
Pysyy se!
Vappukekkerit voivat siis alkaa!

Vappuun kuuluvat perinteisesti sima, munkit, tippaleivät..... ja tietysti ne ensimmäiset ihanan makeat vaaleanpunaiset hattarat.
Tänään on lupa herkutella!

Yllätysohjelmasta vastaa mustatukkainen kikkarapää Roberto Perez, joka on tuonut rakkaan soittimensa viulun mukanaan Chilestä.
Nyt koko Vilppukujan kulmakunta saa ihastella tämän sympaattisen pojan soittoa.
Ilmoille kantautuu kauniita chileläisiä kansansävelmiä, joista yksi on tuttu.
Polly- papukaija.

Lapset innostuvat Roberton kauniista soitosta. He napsuttelevat sormiaan, taputtavat käsiään ja liikehtivät soiton tahdissa. Musiikki on kansainvälistä, siihen ei tarvita yhteistä kieltä.
Kas, sitä ymmärretään kaikkialla.
Se yhdistää.

Villa Vilppulan perhe, Sinisen talon väki, Koivukujan koulun opettajat, oppilaat ja Asta toivottavat värikästä ja iloista kevään juhlaa

VAPPUA !



maanantai 25. huhtikuuta 2011

Pihapäivä

Vilppuloiden pihan haravoimattomalla nurmella oli jo jonkin aikaa ollut tällainen näky:
kottikärryt, joissa multapusseja ja työvälineitä.
Koko pääsiäispyhien ajan Itä-Suomi on kylpenyt auringonpaisteessa,
ja lämpöennätyksiäkin on rikottu mukaviin lukemiin.
Mutta milloin multapusseihin ja haravoihin tartutaan?
Sää olisi nyt mitä suotuisin.

Frans ja Fiona päättivät ottaa aurinkotuolit esiin varastosta. He kiikuttivat ne piha-alueen lämpöisimpään kohtaan ja nauttivat täysin siemauksin auringon hellivästä lämmöstä.
Heillä on tarkoitus viivähtää vielä viikko Vilppulassa ja sitten taas matkata kotiin Ahvenanmaalle, Lapon saarelle.

Muistithan sinä Frans laittaa aurinkorasvaa kasvoihisi ja käsivarsiisi? Jätin rasvapullon kylpyhuoneen pöytätasolle. Kuulitko sinä?
Ja, ja, men var har ja mina solglasögon?
Voi kulta, joko aurinkolasisi ovat taas hävinnet? Yritä pitää paremmin huolta tavaroistasi.
Nautitaan nyt tästä upeasta päivästä.

No, mutta kukas se siellä onkaan lähdössä kevättöitä tekemään?
Hedbergin Hans, Fransin ja Fionan reipasotteinen poika.
Nyt kyllä tapahtuu.

Jukka tuli Hansille kaveriksi.
Kukkalaatikoihin voi jo laittaa valmiiksi multaa taimia odottamaan, Jukka innostui. Tiedän, että Jatta ilahtuu tästä.

Eikä aikaakaan, kun talon kansainväliset ladyt Linda ja Rosana pyyhälsivät haravoineen hommiin.
Tämän päivän lämpö on jotain aivan uskomatonta pitkä kylmän talven jälkeen, chiletär ihastelee. En olisi uskonut, että keväällä aurinko sulattaa metrin korkuiset lumikinokset näin nopeasti.
Nautin valosta ja lämmöstä, hän vielä jatkaa.
This is amazing! This is lovely!
Sitä tuskin kukaan ihmettelee.

Jattakin kantaa kortensa kekoon, ihan kirjaimellisesti.

Villa Vilppulan mustalla katolla on tyyliin sopiva musta tuuliviiri. Frans ja Fiona ovat ovat ostaneet sen tupaantuliaislahjaksi tuttavansa seppä Eriksonin pajan myymälästä.
Viimeviikkoiset tuulet ovat kuitenkin horjuttaneet tuuliviiriä, ja nyt pitäisi estää sen mahdollinen putoaminen.

Hans otti vasaran vahvaan käteensä ja kiipesi korjaamaan "aapiskukkoa".

Mutta huh huijakkaa! Näkyhän on pelottava! Varo Hans ettei jalkasi lipeä, huutelee kymmenpäinen katsojajoukko alhaalta.
Varo, varo!

Homma onnistui loistavasti, ja nyt tikapuita pitkin taitavasti alas. Aapiskukko on tyytyväinen, mutta niin on myös Hans.

Tätähän se vielä puuttui!
Jälleen yksi vilppulainen touhuaa tikkaiden kanssa.
Tuntuu kuin kaikki haluaisivat tänään kurkottaa kuuta.

Linda asettelee tikkaat taiten....

ja esittää selvästikin trapetsitaiteilijaa....

...tai ei sittenkään.

Lindallahan on chifonet-rätti ja valkoinen vesisanko. On siis alkamassa ikkunoiden pesu, joka monen meidän mielestä on yksi ikävimpiä töitä kodissa. Ikkunoita kyllä riittää Villa Vilppulassa ja Sinisessä talossa.

Fiona ihastelee kevätpäivän touhuja ja pihapäivää.
Oma Jenny-äitini sanoi aikanaan, että yksi hyvä työ päivässä riittää. Kun sen tekee hyvin, on kaikki hyvin, Fiona kertoo hymyssä suin.
Niin, minkä teet, tee se hyvin!

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Tunnustus

Jokainen päivä taitaa elämässä olla yllätysten päivä. Positiiviset yllätykset ovat tietysti niitä mieluisia. Niin tämäkin, blogitunnustus. Kiitos Eila. Pokaaleja ei ole hyllyihini kertynyt, sillä olen kaikkea muuta kuin kilpailuhenkinen.
Nyt sain sellaisen, kiiltävän ja keltaisen.
Tämän tunnustuksen idea on myös kirjoittaa itsestä kahdeksan asiaa.

Hm, mitähän kertoisin?
No vaikka seuraavaa:

1. Olen esteetikko, elän silmilläni. Etsin kauneutta kaikkialta. Jaksan ihailla alati luonnon kauneutta, mutta haluan sitä myös ympäristööni, kotiini.

2. Olen valkoisten kukkien ystävä.
Minulla on valkoisia orkideoja ympäri vuoden kodissani.

3. Olen pitkien matkojen kulkija: pitkät hiihto-, pyörä- ja kävelylenkit antavat minulle energiaa.

4. Teatterissa käynnit ovat minun must!

5. Kirjoitan mielelläni kaiken käsin, hyvällä tekstaustussilla.
Rakastan tekstejä: erilaisia tekstaustyylejä, goottilaisia kirjaimia erityisesti.
Käsinkirjoittaminen on intohimoni! :)

6. Olen vasenkätinen.

7. Olen opettaja, opettajan vaimo, kolmen lapsen äiti, kahdeksan lapsen mummi sekä kahden miniän ja yhden vävypojan anoppi.
Minua on siunattu isolla ihanalla perheellä.

8. Arvostan kätten taitoja sekä avaraa, uteliasta ja energistä otetta elämään.

**********************

Ojennan tämän tunnustuksen kaikille teille upeille blogisteille, jotka
olette kuvillanne, kätten taidoillanne ja tarinoillanne
ilahduttaneet minua!



sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Palmusunnuntai


Vilppukujan väki toivottaa kaikille oikein aurinkoista Palmusunnuntaita, virposunnuntaita.
"Virvon, varvon tuoreeks, terveeks..."

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Kevät

Kun Paavo-kauppias asteli tänään liikkeeseensä, lintukuoro tahditti askeleita.
Kevät on todella tullut, luonto herää talviunestaan, ja lintujen sirkutus nostattaa hymyn huulille.
Voiko tällaisena kauniina keskiviikkona aloittaa päivää muuten kuin iloisena, Paavo tuumii.
Taidanpa tartuttaa ilon asiakkaisiinikin. Siispä toimeksi.
Tänään avaan liikkeen kattoterassin tarjoamalla pullakahvit yhden euron hintaan.
Eurolla saa myös ison pussin multaa.
Kukkiin pitä vaihtaa uudet mullat, rairuohot ja pääsiäisohratkin tarvitsevat kasvualustansa.
Eikä pidä unohtaa siemenistä kasvatettavia kukkiakaan, jotka kesän tullen siirretään puutarhan multiin.

Aamusta heti Paavon puodin ovella oli jonoa.

Perezin perheen Robertokin kantoi kortensa kekoon. Hän kärräsi multapusseja naapuritaloon.

Vilppulan Jukka sai Roberton tuomat kolme isoa pussia multaa. Eteisen kukkalaatikoihin pitää
vaihtaa heti mullat. Jukka on hakenut valmiiksi jo haravat ja lapiot pihan siistimistä varten.
Vaikka kaikki lumi ei olekaan pihasta vielä sulanut, siellä voi jo siistiä osaa nurmikoista. Oksat ja kuusipuista karisseet havunneulaset saavat kyytiä, samoin tienvarsilta esiintulevat roskat.
Voi meitä suomalaisia, taidamme olla varsinaisia roskaajia.
Miten ihmeessä oppisimme heittämään roskat roskikseen?

Kahvittelu terassilla oli samalla sosiaalinen tapahtuma. Päivitettiin viimeiset kuulumiset.

Tytöt paistattelivat kirkasta päivää terassin rappusilla limonaadia nauttien.
Mikäs sen mukavampaa koulupäivän päätteeksi.

Päivän hyvät teot ovat todella pienestä kiinni: Paavon aamuinen hyväntuulisuus kumpusi lintujen sirkutuksesta, joka jäi soimaan hänen korviinsa kaupan ovea avatessa. Niinpä hän halusi ilahduttaa asiakkaitaan päivän aikana avaamalla kaupan terassin. Tältä näytti Paavo, Paavon puoti ja osa puodin asiakkaista
klo 14.15.
Jaettu ilo on moninkertainen ilo!