tiistai 16. maaliskuuta 2010

Kello viiden tee

Keittiöstä tuli lastenhuoneisiin herkullinen tuoksu. Eino ja Amanda juoksivat pika pikaa katsomaan mitä Linda oli leiponut. Ihan kuin meidän äidin leipomia, Amanda ihasteli. Samalla hän nappasi kuin varkain yhden sämpylän pieniin kätösiinsä
ja tuoksutteli sitä. Maista vain, Linda sanoi.

Hyvää, niin hyvää, ettei sanotuksi saa!

Hetken kuluttua oli tee haudutettu ja pöytä katettu. Kynttilöitä sytyteltiin keittiön tasoille, ja tunnelma oli kodikas tuoksuineen kaikkineen. Oli hetki olla koolla, koko joukko, isot ja pienet. Kellon viisarit osoittivat viittä. Ulkona satoi kevyttä lunta, pakkanen kiristyi. Linda tiesi, että pakkasesta huolimatta Suomessa on jo kevät.

Kevät voittaa talven, valo pimeyden, tokaisi Linda. Juuri siksi olen täällä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti