keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Syksy Villa Vilppulassa

Syksyn merkit ovat ilmaantuneet Villa Vilppulan pihapiiriin. Kasvien väriloisto on suorastaan huikea: oranssia, punaista, keltaista,upeita ruskan sävyjä.

Viinimarjat on mehustettu ja omenat kerätty talteen. Kauniinkeltainen omenasose maistuu
herkulliselta aamupuuron kanssa. Pikantin lisän puuroon antavat myös metsästä poimitut mustikat ja vadelmat.

Hedbergin Hans ja Gun viettivät koko tämän kauniin syyspäivän metsässä.
Näytät niin reippaalta ja energiseltä pyöräsi selässä, Gun naurahtaa.
Reippaalta ja iloiselta hyvinkin, sillä onhan minulla korillinen suppilovahveroita.
Saadaan tehdä taas sitä ihanaa suppiskeittoa, Gun innostuu.
Eikä tämä minunkaan saaliini vähäiseltä näytä, hän jatkaa.
Kypsiä puolukoita ämpärillinen. Ei lainkaan hassumpaa!

Gun nauraa kilpaa syysauringon kanssa. Tänään teen näistä puolukkamuffinsseja, huomenna ruispuolukkapuuroa.
Loput joutavatkin sitten pakkaseen talven varalle.
Tänä syksynä pakkanen on täyttynyt piripintaan syksyn runsaasta sadosta.
Meillä on totta vie lähiruokaa kättemme ulottuvilla.
Kunpa useat suomalaiset olisivat sen ymmärtäneet.

Aurinkoinen kirpakka syyspäivä innosti Lindaa puistelemaan petivaateita.
Illalla on sitten mukava sujahtaa vuoteeseen, kun se tuoksuu raikkaalta ja puhtaalta.
Unikin tulee tuuletetussa vuoteessa nopeammin.

Mitäs ihmettä nuo lapsukaiset touhuavat terassilla?
Maisan mielestä kottikärryt ovat oiva kulkupeli pikkuisille, jotka ovat tottuneet rattaisiin.
Varo ihmeessä Maisa, etteivät kyytiläiset putoa kesken hurjan menon.
Tuo touhu näyttää niin huteralta.

Hans hyppäsi vielä pyöränsä selkään ja päätti käydä keräämässä toisen korillisen suppiksia.
Gun sai näet idean, että kuivataan sieniä ja pakataan ne pieniin lasipurkkeihin.
Saadaan mukavia joulun muistamisia ystäville.
Kaikkea sinä Gun keksitkin, Hans myhäili.
Että tähän aikaan vuodesta pitää miettiä joulua!
Ei voi olla totta!
Kun Hans oli jo hyvää vauhtia polkemassa sieniapajalleen, Gun hihkaisi perään:
Hans, jouluun on aikaa vain kolme kuukautta!

Villa Vilppulan Karo-koira ja Sinisen talon Kulta ja Muru paistattelivat päivää kopin edustalla.
Osa puiden lehdistä oli varissut maahan, mutta vielä niitä ei henno haravoida.
Näyttävät niin kauniilta vihreällä nurmella ja valkoisella terassilla.

Futista pelataan Vilppulassa lumen tuloon asti.

Hilppa ja Antonio katselevat Vilppuloiden yläparvekkeelta talon syyspuuhia ja ihailevat kaunista ruskamaisemaa.

Nuoripari Rinaldi nauttii suomalaisesta syysilmasta vielä ennen Milanon kotiin matkaamistaan.

Ehdottomasti mukavinta heistä on seurata lasten kekseliäitä touhuja.
Kunpa meissäkin säilyisi samanlainen luovuus,
palava into ja energisyys, he miettivät ylhäällä
parvekkeella.
Minä ainakin haluan viedä Milanon muotimaailmaan nämä kauniit suomalaiset ruskan värit,
Antonio lisäsi.
Vaatesuunnittelija hurmaantui näkemästään syksyisessä Suomessa.

4 kommenttia:

  1. Voi miten paljon syksyn satoa on vilpulassakin saatu,sielläkin sitä syyspuuhaa riittää,ihania nuo Karo koira,Kulta ja Muru.Hauskoja syyspäiviä sinne Villa Vilpulaan:))

    VastaaPoista
  2. Kiitos Ritva ja ruskan sävyiset
    terveiset meiltä kaikilta täältä
    Villa Vilppulasta!

    VastaaPoista
  3. Ihana syksyinen postaus. Kiitos tästä.

    Kivasti ovat Vilppulan väkikin saaneet talteen syksyn satoa talven varalle.
    Kesä ja syksy olivatkin antoisia tänä vuonna.
    Metsästä löytyi marjoja ja sieniä jokaiselle. Ja paljon jäi vielä poimimattakin.

    Kaunista syksyn jatkoa. Nautitaan näistä kuulaista syyspäivistä.

    VastaaPoista
  4. Hei Eila ja kiitos taas käynnistä
    Vilppulan sivuilla.
    Kummallista miten syksy innostaa ja energisoi
    kesän jälkeen. Tuntuu kuin virtaa olisi taas
    enemmän moneen puuhaan.
    Maisema on huikea kaikissa syksyn väreissä!
    Ilo, ilo !

    VastaaPoista